Hammashoito Dentivetissä

Koirien ja kissojen ammattimainen hammashoito edellyttää aina yleisnarkoosia eli nukutusta. Usein lemmikin suussa tarvittavat toimenpiteet pystyy arvioimaan vasta sen jälkeen kun hammaskivi on poistettu, hampaisto tutkittu silmämääräisesti ja ientaskumittarilla, sekä röntgenkuvattu. On tärkeää arvioida myös purennan toimivuus sekä mahdolliset muut eläimelle haittaa tai kipua aiheuttavat tilat suuontelossa.

Koska kaikki hammashoitoon tulevat potilaat nukutetaan, on nukutuksen eli anestesian toteutus erittäin tärkeää jotta se olisi lemmikille mahdollisimman turvallinen.

Turvallisin anestesia hammashoidossa on inhalaationarkoosi. Inhalaationarkoosissa henkitorveen asetetaan sopivankokoinen putki eli intubaatiotuubi jota kautta eläin saa hengittää narkoosikaasua ja happea sopivassa suhteessa. Näin on myös varmistettu että hengitystiet pysyvät auki. Lisäksi tuubi mahdollistaa ns. nielutamppoonin käytön, jolla estetään esim. hammskivipalojen ja muun hammashoidossa irtoavien palasten ja eritteiden joutuminen hengitysteihin tai ruokatorveen.

Narkoosivalvonta on oleellista turvallisen nukutuksen varmistamiseksi. Tärkeintä narkoosivalvonnassa on että sitä tekee osaava henkilö. Jos valvonta-arvoissa huomataan huononemista, eläimelle annetaan tarvittaessa näitä ruumiintoimintoja sääteleviä lääkkeitä tai esim. suonensisäistä nesteytystä tai lämmittämistä lisätään tai vähennetään. Turvallisen nukutuksen mahdollistamiseksi eläimelle on asetettu suonikanyyli jota kautta se saa suonensisäistä nesteytystä sekä tarvittavia lääkkeitä kuten mm. kipu- ja verenpainetta sääteleviä ja esim. hengitystä tukevia lääkkeitä.

Joskus, varsinkin pitkien toimenpiteiden aikana, lemmikki ei itse jaksa hengittää riittävällä tasolla. Tällöin, koska se on intuboitu, sitä voidaan ventiloida.

Kaikille potilaille tehdään etukäteen narkoosisuunnitelma. Siinä lasketaan mm. nesteytyksen nopeus, käytettävien lääkkeiden määrät sekä myös toimintoja säätelevien lääkkeiden annokset.

Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään mahdollisimman turvalliseen nukutukseen. Näin on usein mahdollista nukuttaa myös perussairauksia (sydän-, maksa- munuaisviat) potevat lemmikit.

HAMMASHOITO

Ammattimainen lemmikkien hammashoito tehdään inhalaationarkoosissa. Hammashoitoon sisältyy Dentivetissä purennan tarkistus, hammaskiven poisto sekä ultraäänilaitteella että varmistus käsi-instrumenteilla, suun ja hampaiston silmämääräinen tutkimus, hampaiston tutkimus ientaskumittarilla, sekä lopuksi hampaiden kiillotus.

Pelkkä hammaskiven poisto on osa hammashoitoa, mutta koska eläimen suun ja hampaiston tilannetta ei pysty hereillä täysin arvioimaan, on järkevää tutkia suu ja hampaisto kun eläin on kuitenkin nukutettu.

Ientaskumittaria käyttäen mitataan ientaskujen syvyys, ienten mahdollinen vetäytyminen sekä hampaiden liikkuvuus. Tällä yksinkertaisella tutkimuksella saa varsin hyvän kuvan eläimen suun tilanteesta ja mahdollisesta toimenpidetarpeesta. Löydökset kirjataan eläimen hammaskarttaan, josta omistaja saa kopion.

Usein on tarpeen ottaa myös hammasröntgenkuvia diagnoosin saamiseksi. Tämä koskee erityisesti kissoja, joilla on yleisiä ns. hammassyöpymät. Hammassyöpymiä on eri tyyppiä ja niiden hoito vaihtelee riippuen tyypistä.

Ideaalitilanteessa hammashoidossa otetaan kaikkien hampaiden röntgenkuvat, mutta en koe että se on aina täysin tarpeellista.

Hammasmurtumissa on röntgenkuvaaminen hyvin tärkeää, jotta nähdään minkälainen murtuma on kyseessä, hampaan juurien lukumäärä ja juurien asennot – tämä helpottaa esim. hampaan poistoa huomattavasti. Aina murtunutta hammasta ei tarvitse poistaa, vaan se voidaan joskus hoitaa. Pääsääntöisesti lemmikeille voidaan ja tehdäänkin ihan samoja toimenpiteitä kuin ihmisille – eli hampaita paikataan, juurihoidetaan, tehdään parodontiittihoitoja jne. Myös oikomishoitoja on mahdollista tehdä purentavikojen korjaamiseksi.

Koska eläinten hammashoidot tehdään aina narkoosissa ei mielestäni pidä tehdä tarpeettomia toimenpiteitä (narkoosi on AINA jonkinlainen riski). Olen tällä hetkellä vetänyt oman rajani pelkkään esteettisestä syystä tehtäviin toimenpiteisiin tai esim. implantteihin – näitä en tee.

Implanttikin voi tietyissä tapauksissa olla eläimelle perusteltavissa (esim. poliisikoirat, harrastuskoirat, metsästyskoirat (noutajat) jne. – jopa hiirikissan kulmahampaan menettäminen voi haitata sen työskentelyä huomattavasti – impantteja haluavat omistajat remittoin eteenpäin).

Hammaskiven poistot teen itse (ei hoitaja) ja käytän siihen sekä ultraäänilaitetta että käsi-instrumentteja. Haluan itse poistaa hammaskivet, koska samalla tutustun eläimen hampaistoon hammas kerrallaan. Myös intubaatioputken haluan asettaa itse, koska ennen sitä tarkistan eläimen purennan (purentaa ei näe kunnolla eläimen ollessa intuboitu, koska se ei silloin saa suutaan kiinni), nielun, kitalaen pituuden, nielurisat jne. Hammaskiven poiston jälkeen pitäisi yleensä aina myös kiillottaa hampaiden pinta, koska sekä ultraäänipuhdistin että käsi-instrumentit raapivat kiillettä. Tähän käytetään yleensä kiillotuspastaa. Kiillotuksen voi myös hoitaja tehdä.